sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Karkauspäivänä

Karkauspäivä on aina minulle merkittävä, sillä kuopukseni on syntynyt silloin. Tänä vuonna meillä on jopa juhlatkin, kun karkauspäivä on kalenterissa. Juhlimme tosin konkreettisesti vasta lopummalla viikkoa. Mutta meillä on onnellinen pikkupoika, joka sai kummiltaan kosketusnäyttöpuhelimen!
Tikkuukset ovat olleet aika vähissä edelleenkin. Olen jatkanut pitkiä ylipolvensukkia aina aika ajoittain ja kuvassa on peruspolvarit, joita olen aloittanut jo aikaa ja koittanut nyt saattaa eteenpäin.
Viime perjantaina juoksin taas asioilla ja sain noutaa uudet prillini. Ne tuntui heti omilta ja iloisena ajelin ne päässä heti Lapualle viikonlopun viettoon. Tuntui ihanalta nähdä pitkästä aikaa paremmin. Illasta sitten hoitelin kultani kanssa vielä lisää kauppa-asioita. Oltiin niin odotettu yhteistä aikaa. Appivanhemmilla käytiin ja lykittiin lumia traktorilla. Maalaisromantiikkaa. ;-)
Lauantaina tehtiin yhdessä hieman erilaista ruokaa, Spaghetti alla carbonaraa, eli miilunpolttajan spaghettia. Siitä tuli todella hyvää. Ja pitkästä aikaa kävin minäkin yli tunnin kävelylenkillä. Voimille se vähän otti oudoksesta. Mut vois sanoo ettei kellään muulla ollut niin hauskaa kävelylenkkiä kuin meillä! Hihiteltiin niin että raitti raikui! Illasta oltiin kylässä paikassa jossa en ollut ennen käynyt. Niin harvoin ehtii kylään. Siellä oli tummanruskea komea Choco- kissa. Ja ihmiset mukavia. Kultani osti heiltä crosstrainerin. Ja minä kirjoituspöydän. Mulla oli sille sijoituspaikka heti valmiina; laitan sen yritykseeni lisäsäilytystilaksi. Sainkin taannoin markkinoolla.fi -sivustoilleni laitettua hieman myös paperitavaraa myyntiin.
Eilen sunnuntaina otin itteeni niskasta kii ja suunnistin murun kans Ritavuoren pururadalle hiihtämään. Mun edellisistä hiihdoista oli kuutisen vuotta aikaa, paitsi että tänä talvena olin koittanut suksia parin kilometrin verran. 5,7 km saatiin vedettyä, vaikka muru meinas oikaasta jo ekan ringin jälkeen autolle! Kiitti sitten kumminkin mua kun en antanut periksi. Eipä se helppoa rapakuntooselle ollut ja kaikki mummot ja papatkin veteli ohitte, että meidän itsetunto oli koetuksella, heh! Mut puitteet oli parhaat mahdolliset, eikä me edes riidelty, vaikka väsyttyäni uhkasin ruveta kiukuttelemaan! :-D Teki niin hyvää ja harrastusta pitäisi vaan jatkaa. Sen jälkeen käytiin taas kylässä, tällä kertaa murun kaverilla. Siihen tuli vielä naapurin mieskin ja meillä oli oikein mielenkiintoiset keskustelut ja mulla kurin kourassa tietenkin. Illalla ajelin vielä kotiin ja nautin autostani joka kulkee kuin juna kiskoilla. Kotona lapset olivat siivonneet ja olin onnellinen. Tytär oli saanut telkkarin youtuben toimimaan ja niin katselin musiikkia ja tietysti kuuntelinkin.
Nyt viikko lomaa. Jotain pientä ohjelmaa on suunniteltu. Loppuloma vietetään lasten kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti